Juhani Aho: Papin tytär, Papin rouva

 Papin tytär / Juhani Aho. WSOY 2011. 144 s. ISBN 978-951-0-38383-4 (nid.).

 

 

 

 

Papin rouva / Juhani Aho. WSOY 2011. 270 s. ISBN 978-951-0-38382-7 (nid.).

 

 

 

 

Juhani Ahon syntymästä tuli tässä kuussa kuluneeksi 150 vuotta. Aho kuvasi mestarillisesti tunteita ja mielenliikkeitä. Parhaiten aikaa kestäneitä hänen teoksistaan ovat heti Juhan jälkeen Papin tytär (1885) ja Papin rouva (1893), joista WSOY on tänä vuonna julkaissut uudet pokkaripainokset.

Papin tytär kertoo Ellin lapsuudesta ja nuoruudesta. Se alkaa Ellin kaipuusta korkealle, tikapuille, kellarin katolle, korkeaan koivuun. Elli haluaa nähdä maailmaa, muutakin kuin ainaisen pihan, ja tämä kaipaus säilyy Ellissä läpi näiden kahden teoksen. Mutta avara maailma ei tunnu olevan Elliä varten. Äiti käskee pois ja nuhtelee. Salassa äiti silti ymmärtää, toisin kuin isä. Äiti muistaa itsekin olleensa samanlainen, haaveilleensa samoja. Samalla äiti tietää nuo haaveet turhiksi. Hän on epävarma kuinka kasvattaa: pitäisikö turhat haaveet kitkeä heti alkuunsa vai antaa aikansa haaveilla.

Elli lähetetään Kuopioon kouluun, jossa tyttö alkuun tuntee itsensä yksinäiseksi ja hylätyksi. Muut näkevät Ellin huonosti pukeutuneena, kömpelönä maalaistyttönä, joka ei osaa olla kuten muut. Elli yrittää purkaa tunteitaan kirjoittamalla äidille, mutta äiti ei suostu hänen tunteitaan kohtaamaan, muistuttelee vain, miten pitäisi olla ja käyttäytyä. Hetkeksi Elli saa ystävän Sigridistä ja ihastuu tämän veljeen. Kun ystävyys loppuu, Elli lakkaa toivomasta koulutovereilta mitään. Hän keskittyy vain opiskeluun ja hänestä tulee luokkansa paras.

Muutaman vuoden kuluttua Elli otetaan pois koulusta, isä ei pidä hänen koulunkäyntiään kovin tarpeellisena. Elli palaa kotiin ja pakenee kirjojen maailmaan. Eräänä päivänä pappilan rauhaan ilmestyy kaksi nuorta miestä, apupappi Mikko ja ylioppilas Olavi. Olavista Elli tuntee löytävänsä kaipaamansa hengenheimolaisen, jonka kanssa voi keskustella kirjoista. Olavi kuuntelee Elliä ja ymmärtää. Mikko, joka usein lyöttäytyy heidän seuraansa, tuntuu Olaviin verrattuna kovin yksinkertaiselta.

Olavi ei ole tullut jäädäkseen, hän lähtee ja jättää Ellin itkemään. Mikko sen sijaan kosii Elliä. Elli tuohtuu aluksi moisesta, mutta äiti muistuttaa, ettei tyttö useinkaan saa sitä jota oikein rakastaa. Pitää siis tyytyä siihen jota voi sietää. Ja Ellin on tyytyminen.

Papin rouva alkaa tilanteesta, jossa Elli on ollut Mikon kanssa naimisissa viisi vuotta. Heillä on oma pappila, mutta lapsia ei ole tullut. Olavi saapuu vierailulle, hänen on tarkoitus kirjoittaa tutkimustaan maaseudun rauhassa. Elli on vaalinut tunteitaan Olavia kohtaan huolimatta järkiavioliitostaan. Ellin ja Olavin tunteet ja moraaliset periaatteet käyvät kiivasta vuoropuhelua tässä kesäisessä draamassa. Ellin mielipiteet ovat olleet konservatiiviset, kuten papin rouvalta voi odottaa. Hän kuulee vanhan koulutoverinsa Sigridin ottaneen eron miehestään, ja Ellistä tuntuu kuin Sigrid olisi tehnyt jostakin mahdottomasta mahdollista. Olavin ajatukset ovat vapaamielisiä. Hänelle vain rakkaus merkitsee jotakin, eivät avioliiton kaltaiset muodollisuudet.

– Välistä on tehnyt mieleni uskoa, että se on ainoa, joka lienee jonkin arvoinen, ainoa, joka jää jälelle, kun kaikki muu haihtuu ja katoaa. Se on rakkauden synnyttäjä ja rakkauden perillinen. Kun rakkaus kuolee, niin jää ystävyys elämään.

Mutta riittääkö ystävyys? Vaikka Elli tuntee löytäneensä Olavissa sielunkumppaninsa, heillä on kuitenkin hyvin erilaiset näkemykset rakkaudesta. Ulkoisesti Papin rouvassa tapahtuu melko vähän, mutta psykologisella tasolla valtavasti. Onko Elli saamaton haaveilija vai kuva 1800-luvun naisesta, jonka elämä rajautuu ahtaisiin raameihin? Toisaalta Aho on luonut teoksen marginaaleihin myös vapaampia naisia. Joka tapauksessa Papin rouva käsittelee intensiivisesti rakkautta ja sen merkitystä, kohtaloa ja osaansa tyytymistä, elämän valintoja ja valinnan vapautta, naisen osaa.

Advertisements

Jätä kommentti

Kategoria(t): Kotimainen proosa

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s