Ville Tietäväinen: Näkymättömät kädet

Näkymättömät kädet / Ville Tietäväinen. WSOY 2011. 215 s. ISBN: 978-951-0-37928-8 (sid.).
 
Vielä yksi sarjakuvaromaani, tällä kertaa aivan tuore: Ville Tietäväisen Näkymättömät kädet lienee alkavan syksyn sarjakuvista puhutuin ja luetuin. Se on suurteos, jonka parissa tekijä on työskennellyt viisi vuotta. Tietäväinen kävi tarinansa tapahtumapaikoilla Marokossa, Espanjassa Almerian vihannestarhoilla ja Barcelonassa. Hän haastatteli paperittomia antropologi Marko Juntusen kanssa.
 
Tarinassa marokkolainen Rashid lähtee etsimään perheelleen leveämpää leipää Espanjasta. Rashid on ompelija, jolta työt loppuvat. Hänellä on elätettävänään omat vanhemmat, vaimo ja pieni tytär. Vaihtoehdot alkavat olla vähissä. Niinpä Rashid ystävineen lähtee. Hänellä ei ole varaa maksaa pimeää ylitystä, joten hän suostuu velkaorjuuteen. Orjuudeksi työnteko vihannestarhoilla osoittautuukin. Sieltä Rashid pääsee pakenemaan Barcelonaan salamatkustajana rekan kyydissä, mutta kaupunkikaan ei tarjoa parempaa toimeentuloa.
 
Näkymätön käsi -termiä käytti alun perin Adam Smith (1723–1790) mm. teoksessaan Kansojen varallisuus. Hänen teoriansa mukaan ihmiset toimivat markkinoiden näkymättömän käden ohjaamina. Yksilön pyrkimys taloudellisen asemansa edistämiseen koituu myös koko yhteiskunnan hyväksi. Rashidin ja hänen kaltaistensa ansiosta mekin Euroopan toisella laidalla saamme edullisia vihanneksia Espanjasta. Markkinoiden näkymätön käsi ei kuitenkaan Rashidia siunaa: poimijoiden kehnot työolot ovat näkymätön ongelma, jolta voimme helposti ummistaa silmämme. Markkinoiden ja Rashidin näkymättömien käsien lisäksi teoksessa puhutaan vielä suuremmasta kädestä, johon Rashid itsensä ja toiveensa uskoo. Lukijaa tuon suuremman käden Rashidille tarjoama turva ei kuitenkaan vakuuta.
 
Pelkään, tietenkin. Missä on pelkoa, on toivoa, vastaa Rashidin kysymykseen työoloja vastaan kapinoiva mies, joka pääsee pian hengestään.
 
Sivuhenkilöinä Rashidin tarinassa vilahtelee monia köyhyyttä ja kurjuutta nähneitä ihmisiä, joita yhdistää toive turvatummasta tulevaisuudesta. Harvoin vaurastuminen kuitenkaan on helppoa, ja toisinaan olot Euroopassa on vielä vaikeammat kuin kotona. Tulijat eivät ole samasta puusta veistettyjä onnenonkijoita, vaan monet tulevat Rashidin tavoin velvollisuudentunnosta, toiveenaan vain perheen elättäminen.
 
Tietäväinen kertoo yhden laittoman siirtolaisen tarinan, mutta samantyyppisiä kokemuksia on miljoonilla ihmisillä ja tarinan taustalla on valtavan laaja ongelma. Rashidin tarina onnistuu kertomaan jotakin keskeistä näistä taustoista sortumatta julistamiseen. Kuvituksella tekijä luo taitavasti tunnelmia ja tilanteita. Tummasävyinen, niukoin värein tehty kuvitus on synkkä kuten koko tarinakin.
 
Tärkeä kirja, kannattaa lukea.
 
Ainoa miinus tulee kirjan koosta. Suurteoksen ei tarvitsisi fyysisenä esineenä olla näin suuri ja painava. Käyttökelpoisimpia ovat kirjat, jotka on helppo kiikuttaa kirjastosta kotiin ja takaisin ja pakata reppuun junamatkan iloksi. Tämä ei ole niitä kirjoja.
Advertisements

Jätä kommentti

Kategoria(t): Sarjakuvat

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s